NASA:n ja Kiinan tiedeakatemian tutkimuksissa on havaittu, että noki saattaa olla jopa suurempi syyllinen Tiibetin ylängön jäätiköiden nopeaan sulamiseen kuin aiemmin on uskottu. Noen vaikutus saattaa ylittää jopa kasvihuonekaasupäästöjen vaikutuksen sulamiseen vaikuttavana tekijänä.
Himalajan jäätiköiden sulaminen on ollut nopeaa ja ne ovatkin kadottaneet pinta-alastaan noin 20% verrattuna 1960-luvun tilanteeseen. Pahimmassa tapauksessa nykyvauhdilla jäätiköt voivat sulaa kokonaan vuosisadan puoliväliin mennessä. Koska Himalajan ja Tiibetin ylängön jäätikkö on maapallon kolmanneksi tärkein makean veden varasto, josta monet Aasian tärkeimmistä joista saavat vesivarantoja, olisi sen häviämisellä suuria vaikutuksia miljoonien ihmisten elämään. Himalajan alue on lämmennyt kaksi kertaa nopeammin kuin maapallon muut alueet.
Noki, joka on peräisin Aasian suurista kaupungeista, nopeuttaa jäätiköiden sulamista monella eri tavalla. Suoraan lumelle satavat mustat nokihiukkaset imevät auringon lämpösäteilyä ja näin vahvistavat lämpösäteilyn vaikutusta. Lisäksi ilmakehässä leijuvat nokihiukkaset kerääntyvät ruskeiksi saastepilviksi, jotka muodostavat lämpimän ilmakerroksen jäätiköiden ylle. Saastepilvien lämmin ilmamassa myös vetää monsuunikauden alkaessa puoleensa kosteaa ilmaa, mikä sataa vetenä jäätiköiden päälle ja näin edesauttaa jäätiköiden sulamista.
Osatutkimus julkaistiin Proceedings of National Academy of Sciences -sarjassa.
